Orkesterin tahtiin.
Kuva © Sari Piitulainen 2004
Itämainen tanssi on alkujaan kansan tanssia. Naiset ja miehet tanssin syntysijoilla ovat tanssineet juhlissa ja arkensa iloksi, säestyksenä laulu ja taputus. Yhä vieläkin kotitanssi elää, ja se siirtyy äidiltä tyttärelle. Se on osa arabimaiden kulttuuria ja elämää.
Myös miehet voivat tanssia itämaista tanssia, mutta he tanssivat eri tavalla, maskuliinisemmin. Monissa kansantansseissa on miehille omat askeleet ja kuviot, ja esimerkiksi tahtib on nimenomaan miesten keppitanssi.
Arabimaissa sekä naiset että miehet tanssivat juhlissa, mutta omissa ryhmissään, miehet keskenään ja naiset keskenään. Siksi on niin erikoislaatuista, että näyttämöllä miehet ja naiset saattavat tanssia yhdessä.
Tanssiminen on hyväksyttyä kotipiirissä, mutta julkiseen tanssiin Egyptissä suhtaudutaan kahtalaisesti. Toisaalta taitavia tanssijoita arvostetaan viihdyttäjinä, mutta silti tanssimista pidetään arveluttavana tapana hankkia elantoa, koska islamilaisessa yhteiskunnassa naisen ei ole suotavaa olla julkisesti esillä.
Monet mielikuvat itämaisesta tanssista ovat peräisin Hollywood-elokuvista ja yleensä länsimaista tulkintaa tai kuvitelmaa. Esimerkiksi haaremeissa on toki tanssittu, mutta eivät niinkään naiset haaremin isännälle, vaan naiset ja tyttäret keskenään huvikkeeksi ja ajankuluksi.
päivitetty 3.7.2010 © Seitsemän Hunnun Tanssi ry. & Inka Vilén 2005–2012
Valtakunnallisen itämaisen tanssin yhdistyksen Seitsemän Hunnun Tanssi ry:n itämaista tanssia esittelevä verkkosivusto.
Sivuston © Seitsemän Hunnun Tanssi ry. 2005–2012
tekstit ja webdesign © Inka Vilén 2005–2012
valokuvat © valokuvaajilla